Vastauksia kysymyksiin

Piispaehdokkaille on esitetty verkon kautta kysymyksiä. 
Tässä tuomiorovasti Matti Salomäen vastaukset jätettyihin kysymyksiin.  

PIISPA JOHTAJANA                      

Piispa toimii kirkkoherrojen esimiehenä ja johtajana. Mikä sinulle piispana siinä olisi oleellista? Miten edistäisit sitä?

Toivon, että piispalla olisi antaa riittävästi aikaa keskustella kirkkoherrojen kanssa. He tekevät työtä aika yksin ja monenlaisten vaatimusten keskellä. Piispan tehtävä on toki ohjata ja valvoa työtä, mutta haluaisin asettaa painonpisteeksi enemmin kuuntelun ja rohkaisun ja yhteisen visioinnin. Korona-aikana käytössä olleet rovastikunnalliset nettitapaamiset piispan ja kirkkoherrojen kesken ovat olleet tärkeitä. Haluaisin olla kirkkoherrojen tavoitettavissa silloin, kun he sitä erityisesti kaipaavat.

Millaista tukea pystyisit piispana tarjoamaan seurakuntiesi työntekijöille?

Piispa vierailee seurakunnissa piispantarkastusten ja muiden juhlien tiimoilta. Niissä yhteyksissä on luontevaa tavata, kuunnella ja rohkaista myös muita työntekijöitä kuin pappeja. Toki piispa ja hiippakunnan työntekijät ovat käytettävissä myös silloin, kun seurakunnassa on muuten käynissä jokin erityistilanne ja siellä kaivataan ulkopuolista apua, tukea tai rohkaisua.

Miten osaat ja haluat tukea pappeja heidän työssään?

Piispa on pappien esimies ja on tärkeä löytää sopivat tavat riittävän usein tapahtuvaan yhteyteen heidän kanssaan. Piispan toteuttamat teologiset teemapäivät ovat olleet mielestäni tärkeitä ja toimivia kohtaamisia keskeisten asioiden äärellä. Myös papeilla on tärkeä olla tarpeen tullessa mahdollisuus keskusteluun piispan kanssa. Pappien tukena ovat myös muut hiippakunnan työntekijät, työnohjaajat ja konsultit ja koulutus.

Piispan on hyvä hallita myös talousasioita, joten millaista taloudellista vastuuta olette kantaneet?

Olen kirkkoherrana toimiessa ollut vahvasti mukana taloussuunnittelussa jo 18 vuoden ajan ja sitä ennen työalan taloutta suunnitellessa. Lisäksi olen ollut mukana muun muassa paikallislehden ja valtakunnallisen vakuutusyhtiön maakunnallisessa hallinnossa ja siinä taloudellisessa vastuussa.

Millaista johtamis- ja hallinnon kokemusta ehdokkaalla on ja oletko uskaltanut seisoa omilla jaloillasi päätöksenteossa?  

Olen saanut johtamisen perusopit jo varusmiespalveluksessa ja sen jälkeen kappalaisen, kirkkoherran ja tuomiorovastin tehtävissä sekä hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen jäsenenä sekä edellä mainituissa luottamustehtävissä. Olen tottunut tekemään päätöksiä ja seisomaan niiden takana.

Piispan virkaan kuuluu seurakunnan ja papiston valvontaa ja ohjaukseen liittyviä tehtäviä. Tämä edellyttää luonnollisesti säädösten ja sopimusten tuntemusta.

Miten hyvin tunnette kirkollisen lainsäädännön ja sen soveltamisperinteen liittyen piispan viranhoidon kannalta keskeisiin asioihin? (seurakuntien talous, hallinto, rakenteet, henkilöstökysymykset)

Kirkollinen lainsäädäntö ja sen soveltaminen on tullut hyvin tutuksi pitkän kirkkoherrauran aikana ja osin olen voinut olla mukana myös säätämässä noita lakeja kirkolliskokouksen jäsenenä. 

Miten lisäisit avoimuutta ja läpinäkyvyyttä seurakuntien ja kirkon päätöksenteossa?

Haluan lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä päätöksenteossa. Siihen auttaa esimerkiksi kokousten esityslistojen julkistaminen ennen kokousta sekä valmisteilla olevien merkittävien päätösten ennakkotiedottaminen ja kokousten päätösten avaaminen jälkeenpäin.

Piispa ei ole henkilöstöhallinnollisesti kirkkoherrojen tai pappien esimies, mutta kuitenkin ohjaa, valvoo ja kaitsee. Mitkä ovat vahvuutesi tämän tyyppisessä johtamisessa?

Pidän itsestään selvänä sitä, että kirkossa ja seurakunnissa papit kuten muutkin työntekijät noudattavat kirkon yhteistä ohjeistusta ja lainsäädäntöä ja siitä poiketessa tulee asia selvittää piispan kanssa. Pidän kuitenkin tärkeämpänä ja vaikuttavampana edeltä käsin tapahtuvaa ohjaamista ja rohkaisemista.

Tuomiokapituli jakavat silloin tällöin varoituksia. Mainitse yksi tilanne, josta sinä piispana puoltaisit varoituksen antamista? (Onneksi tämä on tietysti minimaalinen osa kapitulin tai piispan työtä, mutta siis missä menee hyväksyttävyyden rajat?)

Edellä olleeseen vastaukseen liittyen papit ovat sitoutuneet noudattamaan kirkon tunnustusta ja järjestystä. Selkeä varoituksen paikka olisi esimerkiksi kolminaisuusopista poikkeaminen.  

Piispa edustaa kirkon ylintä johtoa, hengellistä asiantuntijuutta ja nauttii korkeinta palkkaa. Johtajuutta on paljon kirkossa pohdittu. Mikä saa sinut tavoittelemaan paikkaa ja minkälainen johtaja olet?

Olen ilmoittanut olevani käytettävissä tehtävään, kun sitä on kysytty. Näen vahvuutenani pitkän kokemuksen papin tehtävistä ja kirkkoherran työstä sekä kirkon hallinnosta paikallisella, hiippakunnallisella ja kirkolliskokouksen tasolla. Haluan antaa kokemukseni käyttöön. Johtajana olen helposti lähestyttävä, kuunteleva ja kannustava mutta myös päämäärätietoinen ja ratkaisukeskeinen. Pidän palvelevan johtamisen ajatuksesta, olen palvelemassa ja auttamassa alaisiani, että heillä olisi mahdollisuudet toteuttaa tehtäväänsä.

JAKSAMINEN, HYVINVOINTI

Miten huolehdit omasta jaksamisestasi, ja jos piispaksi pääset miten aiot silloin huolehtia jaksamisestasi?

Minulle on perheen ja läheisten seuran lisäksi tärkeää päästä muutaman kerran viikossa liikkumaan luontoon tai käymään kuntosalille. Pidän myös nikkaroinnista ja pianon soitosta ja lukemisesta. Harrastukset ovat tärkeä jaksamisen lähden säännöllisen ruokailun ja unen ohella. Samoilla eväillä toivon jaksavani jatkossakin.

SEURAKUNTALAISET

Miten piispa kehittäisi työnkuvaansa, että hän tulisi lähemmäs tavallisia seurakuntalaisia?

Tärkeintä on varata riittävästi tilanteita, joissa voi kohdata seurakuntalaisia ja kuunnella heidän asioitaan. Myös liikkuminen vapaa-aikana ”tavallisten ihmisten” parissa tuo piispaan lähemmäksi seurakuntalaisia.

Mihin ihmisryhmään panostamisen näkisit tärkeimpänä tämän päivän kirkossa?

Kirkon tulevaisuutta ajatellen on tärkeää, miten hoidamme varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön, sillä lapset ja nuoret ovat tulevia kirkon jäseniä, mikäli saamme tehtävän hoidettua hyvin. Muuten toki on tärkeä huomioida myös yhä kasvava ikäihmisten joukko ja sekä myöskin suureneva yksinäisyydestä kärsivien joukko.

Miten kirkon kynnystä voitaisiin madaltaa ns. perusseurakuntalaisten silmissä?

Ajattelen, että kynnystä voisi madaltaa esimerkiksi niin, että seurakuntalaiset voisivat entistä enemmin olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa seurakunnan työtä eri työaloilla eli heidät ja heidän osaamisensa otettaisiin tosissaan ja heille annettaisiin lupa ja tilaa toimia laajasti seurakunnassa.

Millaisena näet vapaaehtoisten roolin tulevaisuuden kirkossa?  

Vastasin osin jo edellisessä vastauksessa tähän, mutta näin elintärkeänä kirkon tulevaisuudelle sen, että ns. vapaaehtoisten eli seurakuntalaisten rooli muuttuu tulevaisuudessa vierailijasta ja katsojasta omistajan ja toteuttajan rooliin – toki sallien seurakunnan jäsenelle myös passiivisemman roolin, mikäli hän itse niin haluaa.              

USKO                

Kuinka voi tulla uskoon?

Kysymys liittyy tiettyyn uskonnolliseen kieleen ja voi siten olla toiselle hyvin tuttu ja toiselle hyvin vaivaannuttava kysymys. Luterilaisen ajattelun mukaan usko on Jumalan lahja ja Jumalan teko. Pyhä Henki synnyttää uskon sanan ja sakramenttien kautta. Ihminen voi kokea tuon äkillisenä kääntymiskokemuksena tai hitaana kasvuna. Olennaista on, että uskossa syntinen ihminen ja syntisten Vapahtaja Jeesus Kristus kohtaavat toisensa. Jumala synnyttää myös kaipauksen uskoon ja me ihmiset voimme rukoillen pyytää uskon lahjaa itselle tai toiselle. Pyhä Henki synnyttää uskon missä ja milloin haluaa. Jeesus sanoi: ”Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä” (Joh 6:44)                 

RAAMATTU       

Mitä mieltä olette Päivi Räsäsen saamasta syytteestä kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan ja siitä, miten Raamattua voi enää kaikelta osin lainata saamatta syytettä – ja miettiikö papit puheitaan ja saarnojaan siltä pohjalta, että välttävät kokonaan tiettyjen raamatunkohtien lainaamista – sen vuoksi että siitä saattaa rapsahtaa syyte valtakunnansyyttäjältä? Ihan realistinen tilanne, ja kuitenkin kiinnostaa, mitä siitä asiasta ajatellaan, mutta ennen kaikkea, miten sen kanssa toimitaan!?!?

Asia ratkaistaan maallisten lakien suhteen oikeudessa. Pidän huolestuttavana sitä, jos uskonnollista toimintaa alettaisiin rajoittaa kieltämällä Raamatun kokonaisvaltainen opettaminen ja julistaminen. Yhtä tärkeää on se, että Raamatun sanomaa käytetään niin, että sillä ei pyritä lyömään toista vaan rakkaus ja nöyryys on mukana silloinkin kun lakia julistetaan.     

RUKOUS           

Kirkoissamme on jätetty pois rukous Israelin puolesta, onko sinulla halua tuoda tämä rukous takaisin ja siunata Israelia!

Esirukous voidaan lukea suoraan käsikirjasta tai valmistaa seurakunnassa. Rukous Israelin puolesta kuuluu nykyisenkin käsikirjan vaihtoehtoihin, jota voidaan käyttää. Pidän itsekin tärkeänä muistaa Jumalan omaisuuskansaa rukouksin. Se ei tarkoita kuitenkaan kaikkien tämän päivän Israelin hallinnon toimien automaattista hyväksymistä, vaan sen pyytämistä, että Jumalan suunnitelmat voisivat toteutua tuonkin kansan vaiheissa ja juutalaiset voisivat ottaa vastaan Messiaan, Kristuksen.

Kirkolliskokouksessa suosion saaneessa aloitteessa halutaan kehittää seurakuntien rukouselämää. Miten itse sitä kehittäisit?

Kirkossa käytetään paljon valmiita rukouksia, jossa on omat hyvät puolensa, mutta olisiko meidän opeteltava harjoittamaan myös vapaata rukousta? Miten se tapahtuisi luontevasti eikä olisi suorittamista tai näytöstä? Toisaalta luulen, että paljon enemmin meillä työntekijöillä menee aikaa monenlaisissa kokouksissa kuin rukouksessa. Miten voisimme nähdä rukouksen avaimena kaikkeen toimintaan ja suunniteluun eikä vai pakollisena ”liturgiana” kokousten alussa. Mitä tapahtuisi, jos käyttäisimme vaikka kaksi kertaa enemmin aikaa rukoukseen? Tällaisia asioita voisimme esimerkiksi pohtia.                  

DIAKONIA         

Mitä ajattelette Raamatun kehotuksista auttaa köyhiä, miten tämä teistä toteutuu seurakunnissa ja kenelle erilaiset palvelut päasiassa suunnataan tällä hetkellä?

Seurakunnan perustehtäviin on kuulunut alusta alkaen julistuksen ohella palvelu. Se näkyy muun muassa kolehdin keräämisenä jumalanpalveluksissa ja muissa tilaisuuksissa tai yhteisvastuukeräykseen osallistumisessa. Tätä diakonista näkökulmaa ei tule unohtaa, vaan vahvistaa. Julistuksen ja palvelun tulee olla tasapainossa. Avun tarpeessa olevia löytyy läheltä ja kaukaa. Seurakunnan palvelut ovat avoinna kaikille, mutta voi olla paljon niitäkin, jotka eivät tätä apua osaa hakea tai löytää. Raamatun kehotus köyhien auttamisesta täytyy ottaa vakavasti. Siihen kehottaa myös lähestyvän tuomiosunnuntain puhutteleva evankeliumi.

Miten piispana voisit toimia, jotta lapsiperheet kokisivat kirkon olevan kiinnostunut heistä? Miten kirkko voisi auttaa ja tukea taloudellisessa ahdinossa olevia lapsiperheitä?

Seurakunnilla on varsin hyvä kontakti lapsiperheisiin varhaiskasvatuksen kautta. Tärkeää on säilyttää ja kehittää yhteyttä lapsiperheisiin myös jumalanpalveluselämässä. Diakonia kuuluu kaiken ikäisille ja lapsiperheille voi tarjota esimerkiksi lastenhoitoapua kaupassakäynnin ajaksi tai ruoka-apua.

Miten ehdokkaat ajattelevat sanasta diakoniakasvatus? Mitä se on, tarvitaanko sellaista…vrt. Jyväskylässä on lähestyskasvatussihteerin virka…

Diakoniaankin seurakuntaa tulee kasvattaa ja opettaa miksi sitä tulee tehdä ja miten sitä voi toteuttaa. Diakoniakasvatus toteutuu monissa seurakunnissa esimerkiksi rippikoulussa sekä teorian että käytännön tasolla, kun nuorille annetaan joku palvelutehtävä. Myös lapsille voi antaa diakoniakasvatusta.                

KASVATUSTYÖ   

Millaisena näet partion ja kirkon yhteistyö ja miten sitä tulisi kehittää? Onko sinulla partiotaustaa?

Olen itse antanut aikanaan partiolupauksen ja toiminta on jo lapsuudesta tuttua. Yhteistyö on monissa seurakunnissa tiivistä ja luontevaa. Sitä tulee kehittää yhdessä seurakunnan nuorisotyön kanssa, voipa se olla jopa osa seurakunnan nuorisotyötä. Partiolaiset ovat mielellään palvelemassa esimerkiksi jumalanpalveluksen tehtävissä. 

Kuinka kohtaat ja mitä vastaat pienelle lapselle, joka kysyy surun keskeltä sinulta: ”Onko mummi taivaassa?”

Lapsen on tärkeä saada surun hetkellä tukea turvallisista aikuisista, jotka voivat kuunnella ja lohduttaa häntä. Voisin kertoa hänelle siitä toivosta, minkä Jeesus antoi, kun sanoi menevänsä valmistamaan meille kotia taivaaseen ja tulevansa noutamaan meidät hänen luokseen. Voimme siksi jättää läheisen Taivaan Isän käsiin turvallisin mielin. Jeesus on voittanut kuoleman mahdin ja avannut tien taivaan kotiin.

AVIOLIITTOON VIHKIMINEN        

Ihmisen elämä on lyhyt. Jokaisen pitäisi saada viettää se sen ihmisen kanssa, jonka kanssa haluaa. Jos sinut valitaan piispaksi, oletko valmis puolustamaan jokaisen ihmisen oikeutta tähän?

Olen sitoutunut Raamatun ja kirkon opetukseen sekä kirkolliskokouksen päätöksiin. Niiden perusteella Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi ja asettanut avioliiton heille lahjaksi ja tehtäväksi.

Mikä on suhtautumisesi samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen? Kuuluuko Jumalan kasvojen edessä solmittu liitto homopareille. Perustele!

Viittaan edelliseen vastaukseen. Olen sitoutunut Raamatun ja kirkon opetukseen avioliitosta miehen ja naisen välisenä suhteena.

Kuinka keskeiseksi tässä piispanvaalissa on noussu kysymys, mikä on suhtautumisenne tasa-arvoiseen avioliittoon/samaa sukupuolta olevien vihkimiseen tai siunaamiseen? Jos em. Kysymys on noussut usein esille, kuinka ärsuttävää on se, että tämä kysymys esitetään niin usein?

Mielestäni tämän kysymyksen käsittely on saanut suhteettoman suuren tilan kirkossa, kun ottaa huomioon, kuinka pientä ihmisryhmää se koskettaa. Se vääristää mittasuhteet ilmiön yleisyydestä. Tässä piispanvaalissa tätä asiaa on kysytty tai sivuttu lähes poikkeuksetta jokaisessa haastattelussa.

Oletko valmis nykyisessä pappisvirassasi vihkimään kristilliseen avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja tai siunaamaan? Kyllä tai ei. En ole.

Jos sinut vihitään piispaksi, aiotko lipsua sukupuolineutraalin avioliittoon vihkimisasioissa? Noudatatko kirkon virallista kantaa, vai katsotko läpi sormien niitä pappeja jotka vihkii homopareja?

Noudatan kirkolliskokouksen päätöstä enkä hyväksy, että sitä kukaan muukaan mitätöi toimimalla sitä vastoin.

Samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen hiertää nyt kirkossa. Teologiset perustelut on moneen kertaan kerrottu puolesta ja vastaan. Mikä on oleellisinta tässä? Miten ratkaisisit ristiriidan?

Kirkon tulee jo oman olemuksensa mukaisesti perustaa kaiken oppinsa ja elämänsä Raamatun opetuksiin. Sen takia en pidä hyvänä ratkaisuna sitä, että avioliittoasiassa ratkaisu tehdään lähinnä yleisen mielipiteen ääntä ja siihen liittyvää painostusta kuunnellen. Ristiriita ratkeaa sitoutumalla Raamatun opetuksiin. 

Pitääkö sateenkaaripareja vihkiviä pappeja rankaista? Jos ei, niin miksi ei jos kuitenkin kirkon tunnustuksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen?

Ajattelen, että rankaisu on viimeinen ja usein huonoin vaihtoehto, mutta toki joskus ainut ratkaisu ellei mikään muu keino ”tehoa”. Tärkeämpää olisi kuitenkin etukäteen tapahtuva keskustelu ja yhteisen linjan etsiminen. 

EKUMENIA     

Mikä on suhteenne ja suhtautumisenne muihin kirkkokuntiin ja kristillisiin järjestöihin? Mitä arvostat muissa tunnustuskunnissa? Kerro joku esimerkki.

Arvostan eri kirkkokuntien ja kristillisten järjestöjen toimintaa ja teen mielellään yhteistyötä ja rakennan yhteyttä eri tavoin uskovien kristittyjen välille. Olen ollut toteuttamassa monia ekumeenisia iltoja ja jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia ja ne ovat olleet rakentavia ja myönteisiä ja opettavia kokemuksia. Arvostan muissa tunnustuskunnissa sitä rikasta perinnettä, jota ne kantavat mukanaan.

HERÄTYSLIIKKEET                   

Mikä on suhteenne ja suhtautumisenne kirkon sisällä toimiviin herätysliikkeisiin ja kristillisiin järjestöihin?

Olen itse lähtöisin herännäiskodista, mutta sittemmin tutustunut useimpiin kirkkomme sisällä toimiviin herätysliikkeisiin ja kristillisiin järjestöihin ja haluan tukea niiden toimintaa. Ne tarjoavat usein hyvän mahdollisuuden myös seurakuntalaisten lahjojen käyttämiselle ja ovat myös paikallisseurakuntien ja koko kirkon rikkautena ”puutteistaan” huolimatta.                          

KIRKON VIRKA JA ERI AMMATTIRYHMÄT   

Miten ehdokas suhtautuu työvuorojen järjestelyyn sukupuolen perusteella?

Työvuorojen järjestely ei tapahdu sukupuolen perusteella. 

Milloin meidät kirkon nuorisotyönohjaajat ja varhaiskasvatuksen ohjaajat vihitään kirkon virkaan?

Asiasta on keskusteltu jo hyvin pitkään, jo ennen kuin esimerkiksi itse olen tullut kirkolliskokouksen jäseneksi. Tällä hetkellä yhtään aloitetta asiasta ei ole käsittelyssä, mutta ehkä seuraava kirkolliskokous saa sen taas pöydälle ja toivoisin, että siihen löytyy silloin hyvä ratkaisu.

Kanttori työyhteisössä joutuu moneen. Kuinka moneen? Mitä ajattelet kanttorin ydintehtäviksi? Tämä kysymys siksi, että uusia työaloja tuntuu syntyvän, mutta kanttorivirkojen houkuttelevuus on uhattuna suuren työmäärän takia. Moni uupuu, koska musiikki on kaikessa toiminnassa mukana ja lisäksi vapaaehtoisten ohjaaminen on iso osa kanttorin työtä.

Kanttorin tehtävänä on seurakunnan musiikkityön suunnittelu ja johtaminen. Suuren osan siitä vie jumalanpalvelusten ja toimitusten hoitaminen sekä kuorotyö. Musiikkityöllä on suuri merkitys seurakunnan toiminnassa ja siihen osallistuu valtava määrä seurakuntalaisia esimerkiksi kuorojen kautta. On tärkeää, että seurakunnassa on riittävä määrä kanttoreita, mutta myös seurakuntalaisten roolia musiikkityön toteuttamisessa ja johtamisessa voisi vahvistaa. Seurakuntalaisilta löytyy myös monenlaista musiikillista osaamista, jota voisi hyödyntää.

Millaisena näet diakonian viran tulevaisuuden?

Diakonia kuuluu seurakunnan perustehtäviin kuten se on kuulunut jo alkukirkosta lähtien. Tärkeänä osana diakonian viran tulevaisuutta tullee olemaan seurakuntalaisten valmentaminen ja ohjaaminen, sillä esimerkiksi yhä useampi eläkeläinen haluaa olla tekemässä hyvää ja diakonia voisi tarjota siihen hyvän mahdollisuuden. Diakoniatyökin on valitettavasti jumiutunut paljolti toimistoihin, koska tilastointi ja muu asiointi vaatii tietotekniikan käyttämistä. Toivottavasti tulevaisuus mahdollistaa taas entistä vahvemmin siirtymisen kentälle esimerkiksi erilaisia diakonian mobiilisovelluksia hyödyntäen.

Miten toimisit piispana diakonian virkaan vihkimyksen kanssa? Toimittaisitko diakonian virkaan vihkimysmessun yhdessä pappisvihkimyksen kanssa? Jos toimittaisin diakonian virkaan vihkimysmessun erillään pappisvihkimyksestä. Perustele tämä toimintamalli. Kiitos! (Espoo, Turku, Tampere, Helsinki ovat hiippakuntia joissa on yhteisvihkimys ja ordinaatiokurssi.)

Lapuan hiippakunnassa vihkimiset ovat olleet erillään. Se on käytännöllinen ratkaisu jo tilojakin ajatellen. En näe tällä hetkellä periaatteellista estettä yhdistääkin näitä vihkimyksiä, mutta asiaa täytyy vielä pohtia eri näkökulmista.

SEURAKUNTA (rakenne, parokiaalisuus)     

Voiko pieni seurakunta olla elinkelpoinen itsenäisenä? Onko kaikkien pienten seurakuntien oltava liitoksissa mukana?

Toki se teoriassa on mahdollista, mutta koska seurakunnan pääasiallinen tulovirta tulee verotuksen kautta, pienen seurakunnan tulot eivät välttämättä riitä tarpeellisten virkojen palkkaamiseen. Sen takia seurakuntien yhteistyötä ja liittymisiä kannattaa katsella kokonaisuutena ja tulevaisuuteen tähyten. Toisaalta pienten seurakuntien edut tulee myös huomioida vaakakupissa, muun muassa usein huomattu vapaaehtoisten suuri määrä, sitoutuminen ja aktiivisuus.

Mikä on kokemuksesi mukaan ideaali koko seurakunnalle nimenomaan toiminnan näkökulmasta?

Mielestäni 10-15000 seurakunta on ainakin hyvin toimiva ja hyvin hallittavissa ja kullakin työalalla on pääosin vähintään kahdesta kolmeen työntekijää, mikä takaa mahdollisuuden saada kollegiaalista tukea omasta seurakunnasta ja helpottaa haavoittuvuutta.

Tässä hiippakunnassa on monenkokoisia seurakuntia ja ainakin tällä suunnalla monien pienten seurakuntien tilanne on rahallisesti todella heikkokin. Eli miten niiden tilaa voisi parantaa, onko muita vaihtoehtoja, kuin yhteenliittäminen ja entäs jos eivät halua liittyä toiseen seurakuntaan?

Vaihtoehtoina on tulojen lisääminen tavalla tai toisella, vapaaehtoinen yhteistyö tai liittyminen tai ”pakotettu” liittyminen. Tärkeä on ottaa realiteetit tosissaan ja tehdä ratkaisut sen pohjalta, mieluummin etunojassa kuin pakottamalla. Seurakunnan päättäjien ja seurakuntalaisten asennetta kannattaa muokata avoimella ja etupainotteisella tiedottamisella ja muistuttamalla, että toiminta voi jatkua monin tavoin senkin jälkeen, kun rakenteet muuttuvat.             

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS, TYÖN KEHITTÄMINEN                          

Kirkon keskushallintoon kohdistuu 3 miljoonan euron säästöpaine. Miten sinun mielestäsi tuo säästö tulisi toteuttaa?

Kirkon tulot tulevat laskemaan tämän hetkisen ennusteen mukaan myös tulevina vuosina ja supistuksiin täytyy suostua kaikilla tasoilla. Kirkon ydintehtävä tapahtuu paikallisseurakunnissa, joten säästöjen painopisteen tulisi olla keskushallinnossa, ei hiippakunnissa tai seurakunnissa.

Hallinnon keventämisestä on kiva puhua. Miten se käytännössä tapahtuu?

Yhtenä esimerkkinä on vaikkapa se, miten omassa seurakunnassa tiivistimme kahdeksan työryhmää neljäksi työryhmäksi. Näin kokousten määrä vähentyi ja kokouksiin osallistuvat luottamushenkilöt ja työntekijät voivat katsoa seurakunnan työtä isompina kokonaisuuksina ja on helpompi päästä eroon työalojen välisistä raja-aidoista.

Miten taata se, että seurakunnissa työntekijät saisivat luoda uutta nopeallakin aikataululla ja joustolla jotta pysyttäisiin palveluissa ja kohtaamisessa ajan tasalla ja ihmisten arjessa mukana?

Omassa seurakunnassa olemme esimerkiksi keskustelleet vuosittaisen innovaatiorahan käyttämisestä eli normaalin budjetin lisäksi voisi olla käytettävissä vuosittainen kehittämisraha yhdessä valitun projektin toteuttamiseen. 

Miten messujen ja jumalanpalvelusten alkamisaikoja tulisi kehittää? Kun pääasiallisin alkamisaika on klo 10, niin voitaisiinko se siirtää esim klo 13 tai klo 14 alkavaksi ?

Messun alkamisaika on vielä tällä hetkellä määritelty kirkon lainsäädännössä. Ehkä tulevassa kirkkolaissa se vapautuu. Sopivan kellonajan löytäminen on haastavaa, mutta aamuaikakaan ei ole ihanteellinen esimerkiksi vapaapäivää viettäville perheille. Sopiva ajankohta täytyy ehkä miettiä paikallisesti ja tiedottaa siitä niin, että muualtakin päin tulevat saavat tiedon helposti käsiinsä.    

MAANTIEDE   

Muuttaako uusi piispa Lapualle? Kyseessä on kuitenkin Lapuan hiippakunta, ei Seinäjoen.

Jos tulen valituksi piispan tehtävään aion asua edelleen Lapualla.

Siirtyykö piispa takaisin Lapualle vai jääkö Seinäjoelle?

 Piispa voi valita asuinpaikkansa. Itse aion asua edelleen Lapualla.

Palaako tuomiokapituli Lapualle?

Tuomiokapituli toimii tällä hetkellä Lapualla istuntojen ja tuomiokirkossa pidettävien juhlien osalta sekä Jyväskylässä ja Seinäjoella toimistotilojen osalta. Toimistojen sijainnin merkitys on pienentynyt henkilöstön vähentyessä ja työn siirtyessä entistä vahvemmin nettiin. Tulevaisuudessa erilaiset vaihtoehdot ovat mahdollisia.

Miten piispa näkyisi myös täällä Keski-Suomessa ja muutenkin yhdistäisi tätä hiippakuntaa, ihan konkreettisia ideoita siis kaipaisin.

Ajattelen, että piispa voisi olla tavattavissa Keski-Suomessa säännöllisesti ja kuten tähänkin asti erilaisia yhteisiä tilaisuuksia ja kokouksia tulisi järjestää tasapuolisesti eri puolilla hiippakuntaa.

ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN            

Miten piispana voisit poistaa eriarvoisuutta kirkossa?

Kristillinen uskon lähtee siitä, että Jumala on luonut kaikki ja lunastanut kaikki ja sen takia kaikki ovat saman arvoisia Jumalan edessä. Tämän lähtökohdan tulee olla pohjana kaikessa työssä ja kaikissa kohtaamisissa.                          

VASTAKKAINASETTELU          

Epäterve vastakkainasettelu korostuu useissa toiminnoissa. ”Joko tai” -ajattelu on hyvin yleistä. ”Jos olet jonkun puolella, olet muista vastaan!” – Tällainen ajattelutapa on hyvin yleistä. Jos äänestän miestä, olen naisia vastaa ja toisinpäin – syrjivää. Jos ajattelen avioliittoa perinteisenä miehen ja naisen liittona, joljen toisten oikeuksia. Jos kirjoitan nimen adressiin ”Ei kaivoksia käsivarteen”, olen kaivosteollisuutta ja Suomen teollistumista vastaan. Jos syön kasvisrokaa, olen viherpiipertäjä jn. Korona-aika on tuonut vielä lisää eri tavalla ajattelevia. Ahdistaa tällaiset vastakkainasettelut. Some ja lehdistö kiihottaa tähän. Somessa on helppo olla joko tai. Mitä sanotte, pitäisikö näissä vaaleissa äänestää naista vai miestä? Miksi ehdokkaiden sukupuolijakauma on 25/75%? Mitä ohjeita annatte vastakkainasettelun vastaisille toimenpiteille?

Mielestäni kirkon tulisi rakentaa yhteyttä hälventämällä näitä mainittuja vastakkainasetteluja, jotka johtavat ihmisten lokerointiin ja rajoittavat yhteyden syntymistä. Hyvä periaate on se, että vaikka asiat riitelisivät ihmisten ei tarvitse riidellä. On hyvä opetella tuntemaan eri tavalla ajattelevia ihmisiä ja tutustua esimerkiksi eri tavalla toimiviin seurakuntiin ja etsiä ennen kaikkea niitä asioita, jotka yhdistävät meitä. Henkilövalinnoissa mielestäni sukupuolta tärkeämpänä kriteerinä pitäisi aina olla muun osaamisen ja kokemuksen ja soveltuvuuden arviointi.       

HENKILÖKOHTAISET              

Osallistutko tällä hetkellä säännöllisesti raamattu- tai rukouspiiriin?

Tällä hetkellä pidän vain yksityistä raamattu- ja rukouspiiriä itselleni, mutta olen osallistunut piireihin elämän varrella ja pitänyt niitä hyvin tärkeinä ja rakentavina ja olen ollut edesauttamassa pienryhmien syntymistä ja tukemassa niiden vetäjiä.

Lähtisitkö lähetystyöhön? Miksi? Miksi et?

Periaatteessa voisin lähteä, mutta taitaa jo ikä tulla esteeksi ja vastuu läheisistä sitoo myös paikalleen. Lähetystyö kuuluu diakonian tavoin kirkon perusolemukseen ja olisi tärkeä saada uusia lähtijöitä innostumaan työstä ja löytämään kutsumuksen viedä sanomaa yli kieli- ja kulttuurirajojen.

Jouko Ala-Prinkkilälle: Sanoit videollasi: ”Tervetuloa kaikille, mutta ei tervetuloa kaikelle.” Mitä tarkoitat tällä? Mihin kaikkeen jokainen ei ole tervetullut? Ja miksi se ole merkityksellistä sanoittaa noin?

Kysymys oli suunnattu Joukolle, mutta kommentoin sen verran, että tuo oli aika osuvasti sanoitettu. Ajattelen sen tarkoittavan sitä, että esimerkiksi jumalanpalvelukseen ja seurakunnan toimintoihin on ovet auki aivan kaikille, mutta ei kaikelle eli ei kaikenlaisille opetuksille ja ideologioille, vaan kirkko on sitoutunut Raamatun ja tunnustuskirjojen opetuksiin.

Mikä on tärkein teologinen kirja, jonka olet lukenut?  

En osaa nimetä Raamatun ohella mitään yksittäistä kirjaa ylitse muiden, paljon on hyviä kirjoja ja uusiakin syntyy jatkuvasti. Yhtenä mieleen jääneenä viime vuosilta on esimerkiksi Boris Salon kirja ”Unohdettu aarre”, joka opastaa käytännöllisesti hengellisen elämän harjoittamiseen luterilaisen perinteen ja esimerkiksi katekismusta hyödyntämällä. Kirjalla olisi annettavaa myös tämän ajan hengelliseen etsintään.

Onko teillä yhteyksiä tai ystäviä vapaiden suuntien parissa?

Minulla on hyviä yhteyksiä ja ystäviä myös vapaiden suuntien parissa.

Ongelmia aina on… Miten toimit, kun et osaa ratkaista ongelmaa?

Silloin on tärkeää rukous ja keskustelu kollegojen kanssa ja moneen ongelmaan löytyy myös asiantuntija-apua, jota kannattaa hyödyntää.

Millainen on ”käyttöteologiasi” eli kiteytä teologisen ajattelusi ydinsisältö ja painotukset.

Olen hyvin vahvasti sitoutunut luterilaiseen teologiaan. Näen Raamatun tärkeänä lähteenä opille ja elämälle ja Kristuksen ristin kaiken keskuksena. Tärkeintä on pelastua iankaikkiseen elämään. Usko Jeesukseen on Jumalan teko ja lahja. Uskon tulee vaikuttaa rakkautta ja hyviä tekoja toisia ihmisiä kohtaan. Usko vahvistuu sanan ja sakramenttien ja rukouksen kautta. Hyvä sanoma kuuluu kaikille.           

Mikä on mielestäsi kristillisen kirkon tärkein tehtävä maailmassa? Miten itse elät sen periaatteen mukaisesti?

Kirkon tehtävä on julistaa evankeliumia sanoin ja teoin eli kertoa Jumalan rakkaudesta, joka tulee näkyviin Jeesuksen ristissä ja ylösnousemuksessa ja haastaa ihmisiä turvaamaan kolmiyhteiseen Jumalaan ja palvelemaan lähimmäisiä sillä rakkaudella, jolla Jumala on meitä rakastanut. Itsekin elän evankeliumin armon ja lupausten varassa. 

Kuka teologi on sinun esikuvasi?

On paljon hyviä teologeja Martti Lutherista lähtien. Opiskeluaikana mieleen jäivät itseäni rakentavina teologeina esimerkiksi Eero Huovinen, Timo Veijola tai Miikka Ruokanen. 

Työnäkyyn liittyvät haaveet?

Ajattelen, että Jumalalla on itse kullekin oma tehtävä suunniteltuna. Itse sain nuorena kutsun Raamatun sanan kautta: ”Eloa on paljon, mutta työväkeä on vähän, rukoilkaa siis elon Herraan, että hän lähettäisi työväkeä pelloilleen”. Tähän työhön olen suostunut ja teen sitä sillä paikalla, mihin minua johdatetaan. Pidän tärkeänä hengellistä työnäkyä arkisten tehtävien taustalla. Se antaa voimia vaikeina hetkinä ja kannustaa kohti päämäärää.